Kiire ja hektinen elämä, vaatimukset
työelämässä ja henkilökohtaisessa elämässä sekä terveellisten elintapojen
laiminlyöminen ajavat meitä koko ajan ahtaammalle. Haluamme suoriutua paremmin
ja paremmin, vaadimme itseltämme enemmän siinäkin hetkessä kuin oikeasti
pitäisi vain pysähtyä ja hengittää.
Oletko koskaan pysähtynyt ajattelemaan,
missä sinulla on sellainen paikka jossa on todella hyvä olla? Moni sanoo
varmasti koti ja sehän monesti onkin sellainen paikka. Siellä moni pystyy olla
täysin oma rento itsensä ja rauhoittua. Mutta missä olisi sellainen paikka,
että voisit vain istua, sulkea silmäsi ja hengittää muutaman minuutin ilman,
että mikään keskeyttäisi sinua? Ilman, että ajatustesi täytyisi olla missään
muualla kuin itsessäsi siinä hetkessä. Paikka, jossa tuntisit hengittäväsi vähän
vapaammin, tuntisit kuinka hartiat painuisivat vähän alemmas, otsan rypyt
suoristuisivat, askel lyhenisi ja syke tasaantuisi..kuin yhtäkkiä huomaisitkin,
että myös ajatukset alkavat rauhoittua ja pystytkin kuulla vain hiljaisuuden.
Missä sinulla on sellainen paikka?
Minulla se on ehdottomasti luonnon
keskellä. Meren äärellä ja metsässä. Olen maalta kotoisin ja tottunut elämään
luonnon keskellä. Noin kymmenen vuotta sitten kun muutin kaupunkiin,
kerrostaloon, viihdyin siellä vuoden ja sitten oli päästävä asuntoon jossa
olisi ihan oma sisäänkäynti ja luonto lähellä. Olen viihtynyt kaupungissa,
mutta tasaisin väliajoin hakeutunut
metsään ja haaveissa siintää edelleen se punainen talo ja perunamaa.
Tein kesän alussa mielenkiinnosta
FirstBeat-mittauksen. Sykeanturit seurasivat kolmen vuorokauden ajan arkeani.
Päiviin mahtui vapaapäivä sekä kaksi työpäivää, jotka pitivät sisällään
asiakastapaamisia, suunnittelua ja jumppaa. Olin tietoinen, että työpäivien
aikainen palautuminen ei välttämättä ole ihanteellista, mutta koska en koe työtäni
varsinaisesti työksi ja nautin työstäni todella, en ole uskonut sen vaikuttavan
stressitasooni. Näin mittauksen perusteella kuitenkin konkreettisesti kuinka
pitkään nukahtamisesta kesti ennen kuin uni oli palauttavaa, kuinka korkealla
stressitasoni päivän mittaan oli vaikka en kokenut päiviä erityisen
stressaavina ja raskaina. Mittaus oli todella mielenkiintoinen ja
voin suositella sitä jokaiselle joka miettii miten palautuu arjesta ja liikuntasuorituksista.
Mittauksesta sai kattavan raportin joka avasi hiukan silmiä siitä miten keholla
oikeastaan meneekään.
Vasta viime aikoina, kun stressi on
ajoittain ollut läsnä enemmän, olen huomannut mitä kaikkea luonto keholleni ja
mielelleni tekeekään. Kun alkaa haistella ilmaa, kuulee lintujen laulun ja puiden
lehtien kahinan. Siellä on todella hyvä olla.
On tärkeää löytää paikka, jossa kokee
irtautuvansa ja rentoutuvansa. Monille liikunta on tapa purkaa stressiä,
joillekin telkkarin katselu, lukeminen tai käsitöiden tekeminen. Mielestäni on
kuitenkin eri asia tehdä rentouttavia asioita kuin rentoutua tekemättä mitään...osata nauttia joutenolosta ilman, että miettii jo seuraavia asioita mitä täytyy
tehdä heti, kun tästä nyt vain pääsee jatkamaan puuhia.
Voin kokemuksen syvällä rintaäänellä
sanoa, että se rentous joutenoloon ei tule hetkessä. Ei ensimmäisellä eikä
välttämättä vielä toisellakaan kerralla, mutta joka kerta kun viet itseäsi aina
hetkittäin uuteen tilanteeseen, haastaen itseäsi ja opettaen itsellesi uutta,
hyödyllistä taitoa, huomaat sen tekevän hyvää.
Stressinhallintaan liittyen on kirjoitettu
paljon kirjoja ja se nousee aina silloin
tällöin esiin lehdissä, blogeissa jne. Silti me ihmiset osataan todella hyvin
stressata. Pitkään jatkuvana stressin tiedetään
aiheuttavan fyysisiä oireita kuten esimerkiksi kohonnutta verenpainetta,
sydämentykytyksiä / rytmihäiriöitä, vatsaoireita, lihaskireyksiä, iho-ongelmia,
vastustuskyvyn laskua, hedelmällisyyden heikentymistä, painonnousua ja
päänsärkyä. Lisäksi masennuslääkkeiden käyttö on lisääntynyt viime vuosina
merkittävästi ja yksi siihen vaikuttavista asioista on stressi.
Itse uskon, että stressi ei häviä
minnekään. Tietyt asiat aiheuttavat stressiä eikä kaikkia niitä tekijöitä voida
poistaa elämästä. Aina ne asiat evät edes ole sellaisia joihin pystyisimme
vaikuttaa. Sen sijaan, että yrittäisimme poistaa stressiä aiheuttavia tekijöitä
elämästämme, voimme kehittää itseämme siihen kuinka reagoimme asioihin ja
kuinka käsittelemme stressiä.
Helpottavia keinoja on varmasti monia. Voi
auttaa jos kirjoittaa asioita ylös. Jos pelkäät unohtavasi tiettyjä asioita,
merkitse ne paperille muistiin, siellä ne pysyvät. Myös päiväkirjan
kirjoittaminen voi auttaa. Jos stressaat ajankäytöstä, suunnittele, organisoi
ja mieti, mitkä asiat todella ovat välttämättömiä juuri sille päivälle.
Käytän valmennuksissa asiakkaideni kanssa
monessakin eri tilanteessa kellotaulua. Paperia, jossa on 24 tunnin kellotaulu.
Sen avulla on helpompi hahmottaa juuri esimerkiksi ajankäyttöä. Mitä kaikkea
ideaalipäiväsi pitäisi sisällään, entä mitä realistinen päiväsi pitää
sisällään. Kuinka paljon ne poikkeavat toisistaan ja mitkä 1-2 asiaa voisit
kokeilla muuttaa tai vaihtaa johonkin niin, että päiväsi alkaisivat pikkuhiljaa
muistuttaa enemmän ideaalipäivääsi.
Monet asiat mitä teemme, johtuvat
ympäristön paineesta. Toimimme ulkoisen motivaation yllyttäminä. Teemme paljon
asioita myös tapojemme orjina. Emme oikeastaan edes ala kyseenalaistaa
toimintatapojamme ja niiden järkevyyttä jos kukaan muu ei kyseenalaista niitä. Mielestäni voimme kuitenkin vaikuttaa
kaikkeen muuhun kuin geeneihin ja sattumaan. Joten, miksipä emme kokeilisi
opetella uusia tapoja voidaksemme nauttia hiukan enemmän.
Rennoin mielin ja kevein askelin kohti tätä päivää!
Terkuin Tiina
