torstai 13. syyskuuta 2018

Missä sinun on hyvä olla?

Kiire ja hektinen elämä, vaatimukset työelämässä ja henkilökohtaisessa elämässä sekä terveellisten elintapojen laiminlyöminen ajavat meitä koko ajan ahtaammalle. Haluamme suoriutua paremmin ja paremmin, vaadimme itseltämme enemmän siinäkin hetkessä kuin oikeasti pitäisi vain pysähtyä ja hengittää. 

Oletko koskaan pysähtynyt ajattelemaan, missä sinulla on sellainen paikka jossa on todella hyvä olla? Moni sanoo varmasti koti ja sehän monesti onkin sellainen paikka. Siellä moni pystyy olla täysin oma rento itsensä ja rauhoittua. Mutta missä olisi sellainen paikka, että voisit vain istua, sulkea silmäsi ja hengittää muutaman minuutin ilman, että mikään keskeyttäisi sinua? Ilman, että ajatustesi täytyisi olla missään muualla kuin itsessäsi siinä hetkessä. Paikka, jossa tuntisit hengittäväsi vähän vapaammin, tuntisit kuinka hartiat painuisivat vähän alemmas, otsan rypyt suoristuisivat, askel lyhenisi ja syke tasaantuisi..kuin yhtäkkiä huomaisitkin, että myös ajatukset alkavat rauhoittua ja pystytkin kuulla vain hiljaisuuden.

Missä sinulla on sellainen paikka?

Minulla se on ehdottomasti luonnon keskellä. Meren äärellä ja metsässä. Olen maalta kotoisin ja tottunut elämään luonnon keskellä. Noin kymmenen vuotta sitten kun muutin kaupunkiin, kerrostaloon, viihdyin siellä vuoden ja sitten oli päästävä asuntoon jossa olisi ihan oma sisäänkäynti ja luonto lähellä. Olen viihtynyt kaupungissa, mutta  tasaisin väliajoin hakeutunut metsään ja haaveissa siintää edelleen se punainen talo ja perunamaa.

Tein kesän alussa mielenkiinnosta FirstBeat-mittauksen. Sykeanturit seurasivat kolmen vuorokauden ajan arkeani. Päiviin mahtui vapaapäivä sekä kaksi työpäivää, jotka pitivät sisällään asiakastapaamisia, suunnittelua ja jumppaa. Olin tietoinen, että työpäivien aikainen palautuminen ei välttämättä ole ihanteellista, mutta koska en koe työtäni varsinaisesti työksi ja nautin työstäni todella, en ole uskonut sen vaikuttavan stressitasooni. Näin mittauksen perusteella kuitenkin konkreettisesti kuinka pitkään nukahtamisesta kesti ennen kuin uni oli palauttavaa, kuinka korkealla stressitasoni päivän mittaan oli vaikka en kokenut päiviä erityisen stressaavina ja raskaina.  Mittaus oli todella mielenkiintoinen ja voin suositella sitä jokaiselle joka miettii miten palautuu arjesta ja liikuntasuorituksista. Mittauksesta sai kattavan raportin joka avasi hiukan silmiä siitä miten keholla oikeastaan meneekään.

Vasta viime aikoina, kun stressi on ajoittain ollut läsnä enemmän, olen huomannut mitä kaikkea luonto keholleni ja mielelleni tekeekään. Kun alkaa haistella ilmaa, kuulee lintujen laulun ja puiden lehtien kahinan. Siellä on todella hyvä olla.

On tärkeää löytää paikka, jossa kokee irtautuvansa ja rentoutuvansa. Monille liikunta on tapa purkaa stressiä, joillekin telkkarin katselu, lukeminen tai käsitöiden tekeminen. Mielestäni on kuitenkin eri asia tehdä rentouttavia asioita kuin rentoutua tekemättä mitään...osata nauttia joutenolosta ilman, että miettii jo seuraavia asioita mitä täytyy tehdä heti, kun tästä nyt vain pääsee jatkamaan puuhia.

Voin kokemuksen syvällä rintaäänellä sanoa, että se rentous joutenoloon ei tule hetkessä. Ei ensimmäisellä eikä välttämättä vielä toisellakaan kerralla, mutta joka kerta kun viet itseäsi aina hetkittäin uuteen tilanteeseen, haastaen itseäsi ja opettaen itsellesi uutta, hyödyllistä taitoa, huomaat sen tekevän hyvää.

Stressinhallintaan liittyen on kirjoitettu paljon kirjoja  ja se nousee aina silloin tällöin esiin lehdissä, blogeissa jne. Silti me ihmiset osataan todella hyvin stressata. Pitkään jatkuvana stressin tiedetään aiheuttavan fyysisiä oireita kuten esimerkiksi kohonnutta verenpainetta, sydämentykytyksiä / rytmihäiriöitä, vatsaoireita, lihaskireyksiä, iho-ongelmia, vastustuskyvyn laskua, hedelmällisyyden heikentymistä, painonnousua ja päänsärkyä. Lisäksi masennuslääkkeiden käyttö on lisääntynyt viime vuosina merkittävästi ja yksi siihen vaikuttavista asioista on stressi.

Itse uskon, että stressi ei häviä minnekään. Tietyt asiat aiheuttavat stressiä eikä kaikkia niitä tekijöitä voida poistaa elämästä. Aina ne asiat evät edes ole sellaisia joihin pystyisimme vaikuttaa. Sen sijaan, että yrittäisimme poistaa stressiä aiheuttavia tekijöitä elämästämme, voimme kehittää itseämme siihen kuinka reagoimme asioihin ja kuinka käsittelemme stressiä.

Helpottavia keinoja on varmasti monia. Voi auttaa jos kirjoittaa asioita ylös. Jos pelkäät unohtavasi tiettyjä asioita, merkitse ne paperille muistiin, siellä ne pysyvät. Myös päiväkirjan kirjoittaminen voi auttaa. Jos stressaat ajankäytöstä, suunnittele, organisoi ja mieti, mitkä asiat todella ovat välttämättömiä juuri sille päivälle.

Käytän valmennuksissa asiakkaideni kanssa monessakin eri tilanteessa kellotaulua. Paperia, jossa on 24 tunnin kellotaulu. Sen avulla on helpompi hahmottaa juuri esimerkiksi ajankäyttöä. Mitä kaikkea ideaalipäiväsi pitäisi sisällään, entä mitä realistinen päiväsi pitää sisällään. Kuinka paljon ne poikkeavat toisistaan ja mitkä 1-2 asiaa voisit kokeilla muuttaa tai vaihtaa johonkin niin, että päiväsi alkaisivat pikkuhiljaa muistuttaa enemmän ideaalipäivääsi.

Monet asiat mitä teemme, johtuvat ympäristön paineesta. Toimimme ulkoisen motivaation yllyttäminä. Teemme paljon asioita myös tapojemme orjina. Emme oikeastaan edes ala kyseenalaistaa toimintatapojamme ja niiden järkevyyttä jos kukaan muu ei kyseenalaista niitä. Mielestäni voimme kuitenkin vaikuttaa kaikkeen muuhun kuin geeneihin ja sattumaan. Joten, miksipä emme kokeilisi opetella uusia tapoja voidaksemme nauttia hiukan enemmän.



Rennoin mielin ja kevein askelin kohti tätä päivää!
 Terkuin Tiina

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti